on Taavilla ikää, tarkemmin huomenna.
Sisäsiistiksi oppiminen on tuottanut huomattavasti enemmän työtä kuin kahden aikaisemman koiramme, joista ensimmäinen oli jo kymmenviikkoisena meille tullessaan käytännössä sisäsiisti oltuaan koko pentuaikansa pihalla. Toinen eli Tiitus tuli meille kymmenviikkoisena eikä sisälle tehnyt kuin muutaman kerran.
Tämä kolmas sen sijaan on opetellut kummia tapoja. Ei se enää pissaa sisälle, mutta toisen tarpeen kanssa on tekemistä. Pikkumies kun on lenkeillä ollessaan niin malttamaton Tiituksen kanssa tarvettaan tekemään kunnolla. Hosuu sitä tehdessään, joten lopun voi sitten jonkun ajan päästä tehdä sisälle, jossa ei ole häiriöitä. Ja me menemme noukkimaan kököt paperin ja tolupullon kanssa pois. Nyt jo kylläkin torusanojen kanssa. Onni onnettomuudessa on, että se sentään tekee sen aina samaan paikkaan eikä jätöksiä löydy ympäri taloa.
Mutta muitakin omituisia tapoja on omaksunut. Ruokanappulat pitää esim. syödä yksitellen olohuoneen matolla ja jokainen nappula pitää raapaista kiposta ensin tassulla keittiön lattialle. Onneksi vesikipon kaivauspuuhat on jo jättänyt eikä vettä enää lainehdi ympäri keittiötä.
Melkein jo huokasimme helpotuksesta, kun ajattelimme, ettei se teekään mitään varsinaista pahaa. Mutta...kengät saa kyytiä, jos joku tuo ne kuistilta sisälle, pöyditä ottaa kaiken mihin ylettyy, sukat katoavat, samoin kaikki vaatteet mihin ylettyy. Yhtenä päivänä sitten aloin kuuntelemaan kalvamista eteisestä ja menin katsomaan mikä nyt on käsittelyssä. Ja löysin Jarmon kännykän ja pojan kellarin oven suusta täydessä touhussa odottamassa Jarmoa kellarista. Känny kyllä vielä toimii pienellä särinällä.
Tiitusta puree, näykkii ja repii koko ajan. Tosin Tiitus on pikkuhiljaa alkanut sanoa mielipiteensä. Latvia-Liettuan matka opetti pitämään puoliaan. Siellä mukana oli ilmeisesti hyvät mallit. Taavi vaan on sen verran vaativa luonteeltaan ettei taivu.
Jalan noston aloitti myös vasta seitsen kuisena ja ajattelin jo kauhulla sitä sisälle merkkausta. Tiitus oli siinä ihan mahdoton. Taavi ei onneksi sentään ole niin tarmokas. Nostaa pihalla, mutta ei näytä mitään merkkiä merkkailusta muualla.
Samoin ei myöskään hypi niinkuin Tiitus. Ei esimerkiksi hyppää vielä huonekaluille, joten Tiituksella on pakopaikkoja, jos niitä haluaa.